Matti Kyllönen: Kyllä veneily on mukavaa!

Kesä 2005 jäi muistojen maailmaan hienona kokemuksena. Aurinko paistoi, lämmintä riitti ja töitä oli vain sopivasti. Vauhtia kesään tuli juhannuksen alla, kun eteläisen Saimaan nurkkauksessa Partakoskella laskettiin vesille ihka uusi Bella 620. Meillä mökki sijaitsee Savitaipaleella, Suomenniemen rajan tuntumassa Iesselän rannalla.

Olen vuosien saatossa rahdannut Saimaalle mitä erilaisimpia veneitä. Suurimpana rallimestari Timo Salosen aikanaan jenkeistä tuoma SeaRay 340. Onneksi siitä päästiin eroon hyvissä ajoin ennekuin siitä tuli meille ympäristöongelma. Sittemmin kokoa on pienennetty ja yritetty löytää meidän käyttöön juuri se sopivin. Meitä on nelihenkinen perhe, mutta olemme jo varautuneet siihen, että retkiä tehdään tulevaisuudessa paljon vain kahdestaan. Bella 620 sopi meille täydellisesti. Perässä kehräsi vielä rauhallisen hiljainen Yamahan 115. Näin mökkiläiselle veneen käyttö ei ole yöasumista varten, poisluettuna juhannus, jolloin tarvitaan aina tilaa. Se on se suuren suvun ongelma. Porukkaa riittää ja vuodepaikoiksi kelpaa mainiosti myös veneen kabiini.

Meille tärkeintä on liikkuvuus päiväretkillä Lappeenrantaan, Mikkeliin, Savonlinnaan tai ihan minne vain. Saimaan kanavaa pitkin pääse tarvittaessa pitkälle. Huonot kelit eivät innosta. Mieluiten hoidamme retket hyvällä kelillä, jos se suinkin on mahdollista. Huonolla kelillä olen huomannut, että vaikka vene kulkee hyvin, naisväellä ryske rasittaa ja lasissa läikkyy! Onneksi menneen kesän aikana hyviä kelejä riitti ja veneilystä pääsi nauttimaan aivan täysillä. Tasainen kyyti ja maisemat vaihtuvat. Yhdistelmä tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon, mutta tarkkana pitää olla, muutoin edestä voi löytää ylläreitä.

Monet vuodet alueen vesillä ajelleena on tottunut välttelemään epävarmat reitit ja kiviset alueet. Silti voi sattua ja tapahtua. Varsinainen jyräys sattui Lappeenrannan edustalla, Kaukaan tehtaan edessä. Siellä merkit vaativat hidastamaan tehtaan edustalla kelluvien puiden vuoksi. Pudotan nopeutta n. 7-8 solmun tasoon. Voimakas vastavalo häikäisee, enkä heti huomaa ajoissa suoraan veneen edessä olevaa suurta tukkipuuta. Samassa paukkuu, vene kulkee sen yli ja tukki jää veneen ja vetolaitteen väliin poikittain. Vauhti pysähtyy kuin seinään, kuormaa tulikin yht äkkiä tosi paljon. Pelonsekaiset ajatukset iskevät päähän. Uusi vene ja muutama tunti mittarissa. Miten voi olla mahdollista. Katselen nopeasti taakse ja huomaan, että tukki liukuu itsestään irti ja jää muiden harmiksi. Ajoin hyvin varovaisesti Lappeenrannan vieraslaituriin, nostin perämoottorin ylös ja tarkistin potkurin. Ei naarmun naarmua. Paluumatkalla kokeilin vielä kierroksia rajummin, mutta ei täristä. Hienoa, matka jatkuu. Lisäksi Jyväs-Marinen Tero rohkaisee tekstiviestillä: Jos ei täristä, bensaa koneeseen ja hanaa!

Saimaa on mahtava alue. Vaikka mittariin tuli vain vajaat 30 tuntia, ehdimme piipahtaa useilla eri paikkakunnilla, mm. Puumalassa. Täydet pisteet ansaitsevat kesän kokemusten perusteella ravintolat Niinipuu ja Sahanlahti. Myös Partakosken Koskikievari yllätti loistavilla annoksilla!

Kannattaa kokeilla!

Merellä kaikki on niin suurta ja etäistä, sisävesillä kaikki on niin lähellä ja niin kaunista. Ei saa ampua, jos olen väärässä!

Uutta kesää odotellen
Matti Kyllönen